Tänään on ollut vielä aikalailla rokulipäivä, lenkkeily ottaa tosissaan
voimille. Ninon kanssa käytiin päivällä pienellä happihyppelyllä ja
samalla kaverin luona kylässä piipahtamassa hakemassa mulle "suurempia"
vaatteita. Positiivinen yllätys oli Ninon kanssa,kuinka hienosti Nino
käyttäytyi pikkumies Joonan kanssa. Nino kun ei juuri lapsiin ole
tottunut, mutta todella rauhallisesti osasi olla tuollaisen alta kaksi
vuotiaan seurassa!
Illalla tein Ninolle pienen peltojäljen kolmella kepillä, edelleenkään
sillä ei kyllä ollut juuri lainkaan hajua pellolla jäljestämisestä.
Toinen keppi löytyi ainoalta kunnon jäljestyspätkältä, viimeinen keppi
aikalailla tuurilla. Sen ekan kepin löysin sitten mie ite,kun homma oli
jo ohi. Oltiin sitten jo menossa autolle ja lähdössä kotia päin,kun
hoksasin,että jotain puuttuu, PUHELIN,missä hiivatissa se on???? No
jossain pellolla todennäköisesti,hämärä jo pukkasi päälle, ei kun
vauhdilla etsimään sitä. Onneksi on koiran kanssa sen verran
esineen-etsintä leikkejä leikitty, että etsi käskyllä lähdettiin
haravoimaan peltoa. Mie soittelin isännän puhelimella koko ajan omaan
numeroon,mutta ei mitään kuulunut. Puoli peltoa oli haravoitu,kun
vihdoin Nino seisahtui jonkun kymmenen metrin päähän ja yllätys,yllätys
siinähän se seistä tökötti mun puhelimen vieressä. Jes, ei ole hukkaan
heitettyä harrastuksiin kulutettu aika!
perjantai, 6. lokakuu 2006
Kommentit