Tänään oli Kaakon käyttökoirien peha-koe ja olipa tullut sinne lupauduttua töihin, ihan ok homma, mutta vähän kirpaisi, kun kello kuuden jälkeen aamulla herätti (vapaapäivänä!!!) ja kaiken huippuna taas alkoi sataa vettä. Tuntuu,että aina kun on treenit tai koe sataa vettä tai on muuten vaan kalsea keli. Nino sai olla kokeen ajan  tällä kertaa kotona vaikka pientä erimielisyyttä asiasta olikin,mukaanhan se oli lähdössä. Kun olisi tiennyt,olisi saanut lähteäkin,olis sillekin ollut hommaa,kun tallattiin koemaastoa. Koe oli aika nopea juttu, maastoon meni vain kaksi koirakkoa,mutta siitäkin huolimatta kiire tuli,kun omat rauniotreenit oli tarkoitus alkaa klo.12. Eli joutui vähän lintsaamaan kokeesta ja lähteä raunioradalle. Sen verran kerkesi koti kautta kurvata,että sai osan litimäristä vaatteista vaihdettua ja koiran napattua kyytiin.

Raunioilla kokeiltiin Ninon kanssa ekaa kertaa ketteryys-esteitä, aika onnettomalla menestyksellä. Tiesin mie,että ei ne ihan helppo nakki ole,mutta että noin hankalat. Parilla ekalle kerralla tikkaat meni ok,mutta sitten Ninon putosi ja satutti kai vähän jalkaansakin,niin tikkailla meno loppui siihen. Keinu oli ihan kamala,kerran päästiin edes noin suunnilleen se läpi. Pituuseste meni muutaman kerran yli ja muutaman kerran enemmän sivusta hypäten. Ihan hauskaa ja pitää kokeilla uudelleen,mutta tulipa huomattua,että noissa tulee koiran pehmeys esiin. Vaikka on muuten aika huimapää piski ja tietyt huonotkin jutut unohtaa nopeasti, mutta välillä menee näköjään pupu tosi kovasti pöksyyn. No,vaikka ketteryysesteet meni vähän mönkään,niin itse raunioilla Nino toimi hienosti, lukuunottamatta pientä hallinta-ongelmaa, etenkään alussa ei kuuntele justiinsa yhtään mun ohjailua. =0)
Nyt on kyllä molemmilla aika nahjus olo, vettä satoi koko rauniotreenien ajan ja kuumasta suihkusta ja kahvista huolimatta,tuntuu että mie olen ikiroudassa! Nino puolestaa kerrankin väsähti kunnolla treeneissä, tais sen verran käydä pollan päälle esteet..