Nino vietti taas päivänsä mummilla, kun mulla oli pitkä päivä ja
Tomikin lähti jo aamulla kuudelta koulutusreissulle. Mikäpä siinä,kun
on koiralle mieluisa hoitopaikka. Ruokapuoli oli tänään vaan ollut
vähän arkisempaa, ihan vaan jauhelihasoppaa. ;0)
Mun piti käydä tallaamassa Ninolle jälki,ennen kun haen sen
hoidosta,mutta pitkään työpäivään ja kylmenevään ilmaan vedoten oli
luvallista jättää jälki väliin. Katsotaan huomenna. Lauantaina on
seuran leikkimieliset maastokisat, minne meilläkin on tarkoitus
uskaltautua, olisi ihan hyvä ottaa pitkästä aikaa pieni
metsäjälki-treeni ennen sitä, mutta katsotaan nyt löytyykö aikaa ja
intoa.
Tää ilta onkin mennyt melkein päivä-unia nukkuessa, iltalenkkikin meni
juoruilun puolelle,kun tavattiin tuttuja lenkillä ja tottakai mie jäin
suustani kiinni. Me taidetaan asua aika lailla villin luonnon
keskellä,metsässä ei koskaan törmätä mihinkään elukoihin,mutta
kotinurkilla näköjään sitäkin enemmän. Kun vihdoin päästiin lenkillä
etiäpäin ja olin laskemassa Ninoa vielä kentälle vapaana juoksemaan,
niin eiköhän pimeän kentän toiselta laidalta sännännyt rusakko ja
kyllähän se vaan varmasti niin olisi käynyt,että sinne pimeyteen tuo
hurttakin olisi kadonnut jos irti olisi ollut..
Niina oli tyhjennellyt puhelimestaan kuvia ja sieltä löytyi kuva
Ninosta ja Sakusta autonpesussa, lenkille oltiin menossa ja vähän
näytti poikia sapettavan kun joutuivatkin turhia odottelemaan.
keskiviikko, 25. lokakuu 2006
Kommentit