Pari päivää on nyt vietelty taas metsälenkkeillen Niinan ja Sakun
kanssa, enemmän ja vähemmän edelleen liejussa kahlaillen ja ojisssa
sekä lätäköissä rypien, sekä koirat että emännät. Eilen oli aika
rauhallista metsämeno, mutta tänään etenkin Ninon puolelta homma
meinasi heti alkuun mennä överiksi. Vauhtia ja intoa oli taas sata
lasissa ja sen sai tuntea sekä meikäläinen että Saku. Alkumatkasta Nino
riepotti mua jatkuvasti hihasta ja räksytti ja kun Saku tuli meidän
väliin, alkoi Sakun riepotus. Lenkin edetessä meno onneksi vähän
rauhoittui, vaikka aika monet spurtit ja painit pojat matkan aikana
ottivatkin, pitkästä aikaan jopa oikein kunnon juoksu-kurvailut
pellolla.
Ennen lenkkiä kävin taas tekemässä Ninolle jäljen vanhentumaan, kun ei
niitä lumia edelleenkään ole kuulunut. Jälki oli taas muutaman sadan
metrin mittainen ja viisi keppiä oli matkan varrella. Oikeastaan koko
jälki kulki kalliolla paksun sammal-ja jäkäläpeitteen päällä,
muutamasta kohdasta poiketen vähän metsikön puolelle. Ninon laitoin
jäljelle suoraan, janaharjoittelut unohdettiin,koska ympäröivä alue oli
yhtä ryteikköä. Sen verran oli kai lenkki vienyt voimia,että turha
rynniminen jäljellä oli tänään poissa, hyvä niin, märkä jäkälä ja
puoliksi lahonneet oksat on vähän liukkaita!
Tosi tarkan oloista oli jäljestys tänään, kepit löytyivät
kaikki,muutaman kepin ylitse Nino meni,mutta palasi hienosti takaisin,
molemmat kulmat ja loivemmat kaarrokset meni tarkasti. Ennen viimeistä
keppiä tuli joku ylimääräinen kierros, liekö siitä kulkenut joku muu
ihminen tai eläin, mutta oma jälki löytyi uudelleen ja viimeinen keppi
myös.
Lenkkeilyn ohessa ollaan muuten vaan oltu ja ihmetelty. Sen verran on
jo pitänyt jotain joulun eteen tehdä, että mie innostuin taas tänäkin
vuonna askartelemaan Nino-joulukortteja (ja en todellakaan
ole askartelija-ihminen). Viime vuonna kyllä päätin, että
leikkaa-liimaa jutut saa jäädä muille, mutta taas se kipinä iski.
Onneksi ymmärsin ennakoida ja kuvata koiraa silloin kun vielä oli
lumet, on edes joulukorteissa vähän talven- ja joulun tuntua, kun ei
sitä oikein muuten ole..
keskiviikko, 6. joulukuu 2006
Kommentit