Kaikki on rempallaan ja remontti seisoo, se ei siis ollutkaan ohi 2-3
päivässä, mikä oli sopimus..Uutta tiskipöytää vartoillaan ainakin
n.viikko. Ja sen takia laatotuskin on vielä kesken. Tavarat voisi
laittaa jo kaappeihin,mutta inspiraatio on nyt hukassa, mutta joskos se
sieltä illan mittaa löytyisi?
Tylsää on ollut muutenkin, Nino kaveri Saku on selkävaivainen, selvää
syytä vaivaan ei ole ja Saku on nyt pari viikkoa sairaslomalla.
Toivottavasti menee levolla ja särkylääkkellä ohi ja pojat pääsevät
taas yhdessä lenkille. Parane pian Sakkeus!
Meillä alkoi aamu alkoi loistavasti, Nino otti ja oksensi sänkyyn,
meidän sänkyyn siis. Ja olohuoneen uudelle matolle. En tiedä mikä pahan
olon teki, iltaruoka oli taas syömäti,eli liekö oksensi vaan liian
tyhjää mahaa vai vaivaako mahassa eilen nielty nahkapatukan pala?? Mikä
lie takauma pentu-ajoilta iski ja piti pureskella patukkaa ja vielä
niellä siitä palanen. Mattopyykin jälkeen riennettiin vauhdilla
hakutreeneihin,kun koira vaikutti oksentamisesta huolimatta olevan ihan
kunnossa. Eipä nyt olleet järin erikoiset hakutreenit, eka maalimies
seisoi tolpan takana,melko avonaisessa maastossa. Ukko löytyi
hyvin,mutta ilmaisu ei sujunut. Toinen maalimies oli vällyn alla, Nino
hoksasi maalimiehen ja alkoi "lusmuilemaan" ja lopulta mentiin yhdessä
toteamaan ukko. Kolmas oli yhtä toivoton yritys, seisova maalimies,
mutta ei taaskaan ilmaisua. Maalimies kävi maate ja koira säntäsi
karkuun.. Ja taas mentiin yhdessä piilolle. Ei pitäisi opettaa koiraa
tuohon,että kuljen perässä,mutta eipä siinä nyt hätäpäissään muutakaan
taas keksinyt. Jollain konstilla pitäisi saada koiralle varmuutta
maalimiehien kanssa. Ihme,että se niitä säikkyy, tuttuja ihmisiä.
Muuten jos metsässä törmätään ihmisiin, ei ilmaisun ja rohkeuden
puutteesta ole tietoakaan..
lauantai, 24. helmikuu 2007
Kommentit