Nino on lähiviikkoina ottanut joka päiväiseksi palveluskoira-tehtäväkseen postin kantamisen ja pipon riisumisen. Onhan se lehteä tuonut silloin tällöin,mutta nyt posti pitää saada tuotavaksi aina.. Mielentilasta riippuen postit kulkeutuvat koti-ovelle joko yhtenä kappaleena tai joskus enemmän ja vähemmän silppuna, suikaleina tai ainakin märkänä..laskujen kanssahan se ei ole niin tarkkaa, mutta lehdet olisi mukavampi lukea yhtenä kappaleena.
Pipon riisuminen sitten, sitäkin on aika ajoin harrastettu ulkona ärsyttävämmässä muodossa; siis vapaana ollessa "sen tuulen" sattuessa otetaan vauhtia ja hypätään pipo päästä.(sen jäljiltä mulla viime talvena mm. kulmahampaan tekemä reikä takaraivossa..) Uusi, kivempi tapa on riisua pipo päästä varovasti silloin kun pipopää kumartaa ottamaan kenkiä pois.
Ihan vaan omistajan iloksi ei näitä tehdä, ehkä otsikko on siis vähän huonosti muotoiltu. Jokin palkka niistä on saatava. Pelkät kehutkin on ihan kiva,koira on korvat rusetilla ja oikein muikeana joka kerta,mutta silti aloitetaan taskun tuijotus tai mennään nami kaapin eteen istumaan." KEKSI ON SAATAVA PALKAKSI,SE ON TÄN HOMMAN NIMI" Tänään oli sitkeä yritys saada sitä keksiä enemmänkin, kolmeen kertaan tuli koira pipo suussa keksikaapin ovelle, joskos sitä keksiä saisi AINA kun on pipo suussa.. Nino hei,ei mee läpi..