Ihanasti ilmat lämpiää ja Ninolla tuntuu olevan myös kevättä rinnassa. Eilen illalla mentiin ja rähmittiin talvista moottorikelkka-uraa, olipahan vähän märkä ja sotkuinen reitti. Siitä viis,kun hauskuutta piisasi. Nino näet koki elämänsä ensimmäinen oikean hoffihepulin (=on siis se vähäpäinen ja holtiton ympyrän tms.juoksentelu satalasissa) Mä olen aina ollut sitä mieltä,että Nino on jollakin lailla estynyt persoona,kun se ei hepuleita ota tai siis se yrittää ottaa,mutta menevät täysin hölmöilyksi,eli se juoksee rundin ja hyppää samantien kiinni käteen tai takinliepeisiin ja sitten ei enää ole kivaa kellään.. Mutta eilen, kunnon kastautuminen ojaan ja sitten mentiin, kerrankin kovaa ja kunnolla,edes mun hysteerinen nauru ei saanut tarraamaan muhun kiinni vaan niin se paineli pitkin heinikkoa täynnä riemua. Ihanaa katseltavaa, vaikka koira olikin likainen ja haisi pahalle!
Tänään puolestaan oli yritystä liu'uttaa itseään puruja pitkin samalla lailla kuin talvella lumessa.. Eli etukroppa maata vasten pylly pitkällään..No ei se ihan samalla viisiin sujunut,mutta kivaa se oli sekin! Ja mielummin siinä puruissa kuin mutasella pellolla. Mun mielestä.
Ja kevääseenhän kuuluu myös Jäätelö, kevään ekat nautittiin eilen.