Ehdittiin eilen treeneihin,vaikka oli velipojan synttäriä jne. samalle päivälle. Olikin sopiva alta kolmen tunnin reissu tälläselle lapselliselle ihmiselle,joka ei voi tuntikaupalla olla pois kotoa. Reissu piti sisällään myös puolisen tuntia koiran lenkitystä,eli kaksi kärpästä samalla iskulla.
Ninolle otettiin suunnitelman mukaisesti pintahakua yhdellä ukolla. Nino oli viiminen koira ja mie ehdin jänskättää koko treenien ajan kuin käy. Mutta ihan hyvin se yllättäin toimi, selvästikin työskenteli koko ajan ja lopulta,kun ukko löytyi, Nino pysyi siellä ja ilmaisi. Haukkut tietysti saisi olla parempaa,mutta pääasia,että edes jotenkin haukkui siellä! Niina oli Ninolle maalimiehenä,sekin saattoi helpottaa hommaa. Mutta katsellaan,katsellaan. Eli nyt ei ihan vielä laiteta hakuiluja tosi pitkälle tauolle tai lopeteta kokonaan, vaan seuraillaan miten homma etenee.