Eilen aloiteltiin Mirollekkin oma harrastus eli käytiin kokeilemassa vauva-uintia ja hauskaa touhuahan se oli. Pikkumies nautti vedestä,vaikkakin oli aika ihmeissään uudesta ympäristöstä. Ohjaajat leikittivät muutaman loruleikin ja isompien harjotellessa sukeltamista,opettivat meille ensikertalaisille otteita ja kannuttamista,jolla saadaan esiin vauvan "sukellusrefleksi". Muutamana lauantaina ehditään vielä uimassa käydä,ennen kesätaukoa ja syksyllä sitten mietitään jatketaanko edelleen.
Loppupäivästä tulikin sitten taas enemmän ja vähemmän koirallinen päivä. Isännän lähtiessä töihin, lähdettiin me muu kööri mun äidin luokse päivää viettämään. Ajatuksena oli Ninolle saada kunnon metsälenkki ja tehdä sille jälki. Jälkihomma kyllä lopulta jäi kun ohjelmaa oli muutenkin. Niina ja Saku tuli meidän kanssa metsälenkille. Olipahan taas koirilla hauskaa ja luut ryskäsivät piskien painellessa viikon tauon jälkeen pitkin metsää ja kura-ojia. =0) Lenkiltä päästessämme odotti äidin pihalla Mimi ja Rita. Nino ja Ritan ensitutustuminen ei oikein sujunut, Nino haukkui ja ärjyi Ritalle ja Rita luikki karkuun,mutta eiköhän nuo tuosta ystävysty ajan kanssa.
Ärjymisestä puheenollen, Ninolla on nyt jokin varsin kummallinen ongelma mun äidin kanssa. Pitemmän aikaa jo, lähes joka ikinen kerta,kun tavataan, Nino nostaa villat pystyyn ja aloittaa murinan. Kieltämisellä kyllä tokenee ja vähän aikaa kun pitää erossa mutsista, koira taas hyväksyy äidin ja on ylintä ystävää. Eipä olla keksitty syytä moiseen käytökseen, johtuuko jostain mun ja vauvan suojelunhalusta, Roni-hoffin hajusta vai mistä lie??? Outo koira..;0)
Alku-illasta ehdittiin kiertää vielä toinen metsälenkki ja taas Nino innostui ottamaan ojassa kastautumisen kunniaksi kunnon hepulin, ja tälläkään kertaa se ei päätynyt mun hihaan. Hienoa!
Hauskaa päivää siis vieteltiin. Tänään otetaan vissiin vähän lunkimmin ja nautitaan aurinkosta. Jälkitreenit olisi iltapäivällä, sinne mennään jos keksin auton itselleni..isäntä kun painaa pitkää päivää.