Torstai-päivä meni ryysiksessä kaupassa ja siivotessa. Onneksi on joulut, juhannukset sun muut on "pakko" edes joskus tehdä vähän perusteellisempi siivous. Nino oli asiasta erimieltä ja pyörähti torstai-iltana suoraan paska-ojaan, kun remmistä irti pääsi. Aamulla sitten narskui hiekka jo tutun oloisesti jalkojen alla.
Juhannus vieteltiin siis alkuperäisen suunnitelman mukaan rauhallisesti, omalla porukalla. Ninon kanssa juhannus sujui ilman suuria kommelluksia tai katastrofeja. Olihan tuo vähän täpinöissään Tomin vanhemmilla, kun ruokaa oli siellä ja täällä ja väkeä vähän normaalia enemmän ja muutenkin touhua enemmin. Tuollaisissa tilanteissa vahtiminen lisääntyy ja joka paikkaan se ehtii. Siinä mielessä Nino on "hankala" koira,että sitä pitää pikkasen aina pitää silmällä. Nytkin se ehti nylkyttää Tomin veljen avovaimoa heidän tullessa (aina pitää pikkasen yrittää pomottaa jotakuta), haukkua lenkin jälkeen nuotiolla istujat ( ja nekin oli ihan omaa väkeä, blondi..) ihan kun ne olis ollut ihan outoa väkeä. Ruokailun ajaksi Nino pääsikin sattuneista syistä puuhun kiinni. Ninohan ei ole järin ahne,mutta ihmisten ruoka kelpaa kyllä.(Sääntö; koiralle EI anneta mitää pöydästä..plääh rikottu jo aikoja sitten)

Alku-illasta käytiin veneilemässä muutama tunti, Nino sai sen ajan olla maissa. Pitää sitten ottaa Ninokin mukaan, kun veneillään ihan johonkin saareen asti, noille pelkille veneilymatkoille sitä on melkoisen turha ottaa mukaan.Loppu-illasta käytiin mun äidin luona ja kotimatkalla poikettiin vielä mun isän luona.
Klo.23 oli sitten Miro nukkumassa ja Nino iltalenkitetty ja sain vihdoin itsekin korkata lasillisen vinkkua ja heittää jalat pöydälle.
Eilen ja tänään ollaan nautittu kotona lämpösestä kelistä. Köllitty pihalla ja välillä käyty kävelemässä. Eilen piipahdettiin pikasesti lenkin yhteydessä uimassa. Illalla myöhään oli ihanaa käydä lenkillä, ei ristinsielua missään ja kesä kauneimmillaan. Ja lenkin jälkeen istua pihalla, koiran pää sylissä leväten. Koiran omistamisen niitä miljoonia hyviä hetkiä!