Jäljelle ei tänään suunnitelmista huolimatta ehditty. Vettäkin sateli
aika reippaasti,että miten lie jälkeilyt edes onnistui? Loppu-ilta
vierähti sitten kotosalla ja lattialla Miron ja Ninon kanssa
pötkötellen ja Miroa leikittäen. Nino pysyy aika hyvin jo poissa Miron
peitolta ja tyytyy makoilemaan muutaman metrin päässä "vahtimassa".
Tänään oli poikkeuksellisesti nyhjäyspäivä ja siinä sitten pikkusella
täkillä maattiin koko jengi.. Liekö syy Ninon nyhjäämiseen ollut huono
olo, kun myöhemmin oksensi nappulat makkarin matolle (ja justiinsa
sille maton valkoselle kohdalle tietysti..)
Miron kun sain maate, lähdettiin heittämään kunnollinen
lenkki,korvauksena kun ei päästy jäljelle. ;0) Tulikin oikein
reippaasti suunnitelmia pitempi lenkki, kun jouduttiin vaihtamaan
reittiä. Tarkotus oli oikoa pikkuruista polkua pitkin,mutta sieltä
yllättäin pöllähtikin vastaa urossakemanni, irti ja ilman omistajaa
(tai ei sitä omistajaa ainakaan näkynyt)ja mä sain melkein halvaukseen.
Sydän teki muutaman ylimääräisen lyönnin, muutaman koiran kun
Nino on kimppuunsa saanut. Suurin paniikki oli,että mitä mä yksin teen
jos tappelu tulee. Koira kuiten häipyi, mun vielä aika hillityllä äänen
käytöllä. Kiiruusti palattiin sinne mistä tultiinkin, muutaman kerran
koira vielä kävi kurkkaamassa meidän perään,mutta selvittiin
säikähdyksellä. Huoh..Sen suurempia ei pidä asiasta valitella,kun
mitään ei käynyt ja omaanikin irti pidän.
Toinen sydämen tykytys
tuli sitten loppulenkistä, peräkärryn alla oleva kissa. Mulla on
tainnut aika hyvät refleksit kehittyä, ehdin nykäistä Ninon pois ennen
kun se edes tajusi koko kattia.Eikä kissakaan ehtinyt muuta kuin nostaa
karvansa pystyyn.
Sateessa oli onneksi lenkin ajan tauko, olis kunnon kastuminen kruunannut koko lenkin. =0)
torstai, 14. kesäkuu 2007
Kommentit