Aika tuskattomasti periaatteessa lepopäivät ovat kuluneet, tai no.. Mie
kärsin omantunnontuskista, kun Ninolla ei ole ns. tekemistä. Ja
toisaalta kyllähän sitä lenkkiä ja ulkoilua kaipaa itsekkin, kun siihen
on tottunut. Nino on tekemättömyyden kestänyt ihmeen hyvin. Vaikka
niillä pikku-ulkoiluilla mitä tehdään, tuntuu vauhtia piisaavan,että
seuraavaksi venähtää varmasti emännän käsi. Ja edelleen Nino
pysähtyy,kun suunta muuttuu kotiinpäin tai vaihtoehtosesti kiskoo kieli
pitkällä vastakkaiseen suuntaan eli menohaluja olisi.
Onneksi nyt on ollut hellekelit, tekeminen olisi muutenkin vähäisempää.
Naapurin koira tosiaan on juoksussa ja se on kyllä huono juttu etenkin
vielä jalan kannalta, Nino on sekä sisällä että ulkona levoton,
kuljeksii ja vinkuu,vaikka levätä pitäisi. Mutta minkäs niille haluille
mahtaa..
Tänään otin illan suussa siteen pois Ninon jalasta, se oli sen verran
löystynyt ja ränsistynyt,että siitä tuskin hyötyä enää oli. Jalka
näyttää muuten hyvältä, mutta siinä on edelleen halkaisijaltaan
muutaman sentin kokoinen pehmeä kohouma. Eli ei se kunnossa vielä ole.
Nyt saa yön yli olla ilman sidettä, mutta huomenissa se täytyy kai
vielä paketoida muutamaksi päiväksi ainakin. Kipu kuitenkin tuntuu
olevan jo helpottanut eikä ontumistakaan ole ollut sitten perjantain.
tiistai, 3. heinäkuu 2007
Kommentit