Eilen meidän piti kokeilla hoffiporukalla agilityä, mutta kenttä oli jo sen verran talvisessa kunnossa,että jäädään odottamaan hypyille sun muille turvallisempia kelejä. Ja varmaan ihan fiksua niin,koska minähän en itse pysy pystyssä edes kesäkeleillä..
Agilityn sijaan otettiin sitten tottista,mie en edes muista milloin ollaan viimeksi käyty ihan tottiskentällä,ehkä vuos takaperin? Ollaanhan myö muuten vähän jotain treenattu,mutta kenttä on ollut ihan unholassa. Kentälle mentiin eilen jo hyvissä ajoin, nuuskimaan jäljet ja revittelemään räsyllä. Ja hyötyä siitä olikin. Kerrankin Ninolla oli intoa tehdä, eikä mun tarvinnut kulkea kumarassa ja tunkea nakinpätkiä Ninon sieraimiin, että saisin nokan pois maasta ja ihanista hajuista. Itse asiassa se teki juttuja,vaikka mulla ei ollut nameja kädessä. Yksi meidän ongelma on ollut myös se, että koira tekee vaan jos on palkka kädessä..
Otettiin vartin verran ihan perus seuraamista,liikkeestä istumista ja eteenmeno ja mie olen tyytyväinen suoritukseen! Aussipentu Tico oli meille häiriökoirana,eikä se häirinnyt lainkaan,hienoa!
Nino seuraa..vai pummaa makkaraa?                                                                Kuva:Katja Tilli

Tänään oli vuorossa rauniotreenit, pitkästä aikaan ehdittiin oman hakuporukan mukaan treeneihin. Ennen treenejä tehtiin vartin lämmittely-riekku lenkki Sakun kanssa ja sitten treenaamaan. Paikalla oli 9 koirakkoa ja aikaakin venähti. Ja oli kylmää,märkää ja pimeetä! Pimeys oli kyllä hyvästä,Ninon kanssa ei montaa pimeätreeniä olla tehty ,mutta raunioilla se ei ainakaan häirinnyt. Ehkä koira oli hiukan varovaisempi,mutta pimeyden lisäksi hankaluutta lisäsi liukkaus,koska taas on litsis-lätsis-keli ja lumenrippeet saavat kyytiä..