Apua,huomenna ne alkaa,ne työt! Toisaalta on ihan kiva lähteä kokeilemaan miltä työn teko maistuu, mutta toisaalta ahdistaa,jännittää ja ties mitä. Ja Mirokin on vielä niin pieni..No kuukausi menee nopeasti, kun kerran vuosikin on vierähtänyt äärettömän nopeasti. Tammikuussa on sitten hyvä funtsailla jatkoa,  kunhan nyt ensin kokeilee.
Koirarintamalla on ollut aika tavanomaista. Tiistai-iltana käytiin kimppalenkillä, Niina vei vaunuja ja mie kahta kahjoa koiraa ja tietysti flekseissä. Saatetaan siis olla koko kylän kauhu.=0) Tai idiootit, koska onnistuttiin kimppahalailemaan (lukuunottamatta Miroa,joka istui vaunuissa keskellä pyörätietä) sähkötolppaa,kun molemmat koirat kieputtivat  itsensä tolpan ympärille ja se selvittely ei  ollut ihan simppeli homma. =0)
Eilen käytiin kuljeksimassa vaunujen ja koiran kanssa tuolla kaupungin kupeessa melkein pari tuntia, meillä oli treffit isännän kanssa sovittu kolmeksi,mutta kummasti sitä vaan välillä etenee pitemmänkin matkan tosi lyhyessä ajassa ja  saa sitten kulutella aikaa ihan olan takaa. Tulipa nyt sitten kuljettua uusia polkuja ja kertaalleen pysähdyttiin viskomaan keppiä rannalle. Tarkkana vaan sai olla,Ninolla näet alkaa olla hinku jäälle,kyllä se vaan kummasti muistaa paikat mistä jäälle kuljetaan. Kestäisi vaan nää talviset kelit,olisi sinne jäälle pääsystä jo jossain vaiheessa sitten toiveitakin!
Illalla käytiin vielä Niinan ja Sakun kanssa glögitottiksessa, eli tämän vuoden viimeisessä tottiskoulutuksessa, jossa perinteisesti on glögitarkoilu ja tehdään jotain hauskaa koirien kanssa. Tänä vuonna ohjelmaan kuului käskyn mukaan juokseminen tietyille alueille (vesi, ilma,maa) ja koira piti saada istumaan mahdollisimman nopeasti. Hikistä hommaa, harvoin tulee tottiskoulutuksessa pakkaskelillä noin hiki,paitsi ehkä välillä tuskanhiki.. Toisena leikkinä seurautettiin koiraa ympyrässä ja tehtiin täyskäännöksiä ja käskyn tullessa koira piti käskeä maahan. Kivaa tämäkin. Tottiskoulutukset voi useamminkin olla samanmoisia..;0)