Kyllä onkin koti-äidin arki kiireistä! Vaikka edelleen ollaan nuhaneniä
ja se on pikkasen rajoittanut menoja etenkin Miron kanssa,mutta päivät
on ohjelmaa täynnä silti, ei mitään erikoista,mutta silti tunnit tuntuu
välillä loppuvan kesken. Viikonloppua vietettiin ominemme,kun isäntä
oli työporukan kanssa reissussa, lähtivät aikaisin
perjantai-aamuna,onpahan sinä oma sumplaaminen omineen koiran ja pienen
lapsen kanssa,lenkit,nukkumiset,syömiset.. Illansuussa tehtiinkin
sitten yhdistetty kauppa-ja lenkkikeikka kaupunkiin ja venyttettiin
Miron rytmiä sen verran,että Nino sai iltalenkkinsä, kun eipähän sitä
enää mihinkään pääse,kun Miro käy nykkumaan. Samalla käytiin
katsastamassa tottiskentän meininkiä. Kyllähän sinne pitäs joskus mennä
ihan treenaamaankin,mutta milloinhan sais aikaiseksi?
Lauantai-aamuna pakattiiin kimpsut kampsut, pienet pojat ja koirat
autoon ja ajeltiin iso-mummilaan,jonne Miro jäi hoitoon kun mie menin seuran
bh-kokeeseen pyörimään henkilöryhmään. Tottis-osuudet jäi multa
näkemättä ja pyörimättä,ei repiä niin "aikaisin" aamulla minneen.
Kaupunki-osuuteen ehdin melkein ajoissa. Kokeen jälkeen otin Ninon
autosta pyörimään kokeen jälkitohinoihin,eikä sen suhtautuminen koiriin
siellä ollut normaalista poikkeavaa,kuten ei perjantaina kentälläkään.
Meinasin,että josko se tappelun jäljiltä on kuin herkkänä toisille
koirille, mutta ei onneksi. Lenkilläkin ohitukset on sujuneet ihan
normaalisti,välillä siis hyvin ja välillä huonommin. Tavattiin
terrierikin lenkillä ja siitäkin päästiin ihan kunnialla ohi,otettiin
kyllä vähän välimatkaa.=)
Alkuviikkoon on sitten mahtunut lenkkiä
kera vaunujen ja ilman, Miron kanssa ulkoilua ja taas lenkkiä. Pi
Välillä oon miettin,et vois istua päivän tuulikaapissa takki päällä ja
lenkkarit jalassa ja vaihtaa vaan välillä ulkoilutettavaa.=) Toisaalta
nyt on ollu niin ihanat kevät-ilmat,että eipä ole kamalasti raaskinut
sisällä ollakkaan. Ollaan touhuttu hauskoja, juostu rinnettä alas ja
ylös, touhuttu soramontuilla ja pellolla, rämmitty vähän
metsässä.Mirokin on ollu muutamalla reissulla mukana, nyt vielä
suurimmaksi osaksi vaunuissa istuen,mutta kohtahan sitä pystyy jo
raahaamaan mukaan jos minkälaisiin pöheikköihin tutkimusmatkoille.
Huomaa kyllä,että ilmat on lämmenneet ja Ninolla veri vetää jos
johonkin ojaan vilvoittelemaan ja viimeistään seuraavana aamuna löytyy
hiekkakasoja sohvan vierestä, oven edestä, sängyn alta ja vähän joka
muustakin paikasta. Ja välillä lemukin on melkoinen. Maha on onneksi
pysynyt kunnossa (kop,kop) vaikka ojista tulee välillä lipaistua vettä
sisäisestikkin. Imuroida saapi sitten ainakin kerran päivässä,mutta
toivottavasti yöllisiltä mattopyykeiltä vältytään.
Tänään ehdittiin
taas hakuhommiinkin ja ihan hyvin meni. Ninon eka ukko oli vieraileva
maalimies, ihan vieras ihminen ja se sujui hyvin! Toisena otin tyhjän
piston, ja toinen ukkokin oli onnistunut. Vähän enemmän tai ainakin
nopeammin kun koira kuuntelis mitä mie sille sanon, olis aika hyvä.
Noissa treenitilanteissa tuppaa "tänne","odota" sun muut käskyt menevän
vielä normaaliakin hitaammin jakeluun.=)
keskiviikko, 23. huhtikuu 2008
Kommentit