Lumen määrää sitä on päivitelty jo pitkät ajat ja tuntuuhan sitä piisaavan edelleen,vaikka jo vähän tuolle teillä rapa jo roiskuukin. Viime viikkona tuli todettua että ei se aitojen,matalienkaan ylitys aina niin helppoa ole.

Sitkeällä yrityksellä sitä saattaa päästä yli vaikka lentäen.

Seuraava yritys meni kyllä totaalisesti mahaplätsiksi suoraan aidan päälle ja Nino sitten pehmeänä (vai vain viisaana) koiraana jätti mokomat riekkumiset ja kiersi koko aidan. Mitä sitä ittiään telomaan.

Toisaalta...

Koti-pihalla on ollut pieni aita- ongelma nyt jo pidemmän aikaa tai ongelma on se,että aitaa ei tällä hetkellä ole. Koiralla on vapaa kulku ihan minne vaan,naapuriin ja kylille, katollekin periaatteessa pääsee, niin komeat on kinokset. Mutta ihmeen kaupalla NIno on pysynyt pihalla,vahtii ja haukkuu kyllä tehokkaasti,mutta pysähtyy niille kohdin missä aita jossain siellä lumen alla toivottavasti edelleenkin on. Että näköjään "näkymättömillä" aidoilla on jotain merkitystä,ainakin nyt kun ikää jo on, tai äh,luultavasti näköpiirissä ei ole ollut tarpeeksi suurta yllykettä mennä pihalta pois. Tai no kerran,kun iski kaamee kakkahätä ja piti oikasta naapurin pihan kautta metikön puolelle. Mutta se onkin hyvä syy,munkin mielestä.

Hupsista,väärällä puolella.