Toissa lauantaina Nino rupesi jälkitreenien jälkeen ripuloimaan ja ripuloikin sitten reippaasti,sitten tuli muutamat rajut oksentelutkin. Yö meni rauhassa,liekö paasto ja tupla-annos Inupektiä auttanut. Sunnuntaina ripuloi taas pari kertaa lievästi ja maanantaina vaikutti jo hyvältä,kunnes illalla huomasin metsäreissun jälkeen että peräpään karvat oli taas kurassa.. tiistai ja keskiviikko sekä torstai oli jo parempia päiviä,mutta sitten taas loppuviikkoon mahtui löysiä kakkoja tai muutamia oksenteluja. Ja sama jatkui vielä maanantaina ja eilen. Eilen käytiin sitten jo eläinlääkärissä, verikokeita neljä putkellista, pahoinvointipiikki ja Tylosin- kuuri sekä erikoisruokavalio saatiin,joka ei kyllä ekan satsin jälkeen sitten olekaan maistunut.Palpoidessa ei aristanut mitään vatsan alueella,eikä vatsassa tuntunut mitään kummallista. Kuumetta ei ollut. Paino keikkui normaalissa lukemissa, 36,6-37.4kg välillä. Nyt sitten odotellaan verikokeiden tuloksia. Muuten Nino on ollut melkolailla oma itsensä,ehkä vähän väsähtäneempi,etenkin kotona. Lenkillä kyllä jaksanut mennä normaalisti,vaikka nyt on pari päivää kyllä otettu iisisti. Ahistavaahan tämä on todellakin. =( Pahin pelko on, että oikeesti on jotain vialla,ikääkin kun jo on. Onhan noita vatsajuttuja näihin vuosiin mahtunut,selailin vanhoja blogitekstejä pikaisesti ja olikohan vuonna 2007 ainakin yksi samanmoinen tapaus,että vatsa-ongelmia kesti yli viikon. Mutta nyt on kädet kyllä kyynärpäitä myöten ristissä,että mitään vakavaa ei löydy ja noilla tropeilla voitettaisiin tämä tauti!

Vaivoista huolimatta vietettiin viime lauantaina jälkikauden päättäjäisiä,hetken mietin,että pitääkö ne jättää väliin,mutta kun Ninon yleiskunto oli ok,niin mentiin. Ja ei siellä jäljellä kyllä näkynyt pätkääkään,että mitään vaivaa olisi,mun yleiskunto siellä taas meinasi pettää. Tuloksena päättäjäisjäljellä oli 6 keppiä. Jälkien jälkeen mentiin Katjalle syömään,oli taas kyllä herkulliset kattaukset piirakoineen ja salaatteineen. Multa kun jäi ryhmäläisille Ninon 10v.synttärikakku tarjoamatta, niin Marina tekaisi sitten kakun päättäjäisiin. Oli kaunis ja maukas kakku!

Ninon kanssa taas pokattiin ahkerimmin treenanneiden palkinto,mulla 22 treeni-kertaa,Ninolla 23. Toivottavasti Nino on kunnossa ja saadaan jatkaa vielä ensi vuonnakin treeniryhmässä,meillä on niin mainio porukka ja Nino rakastaa jäljestystä,että millään ei vielä tästä hommasta haluaisi luopua.. <3