Tänään vietettiin aamu tyytyväisenä lorvien, mulla ainakin eilinen rankka päivä ja kellojen kääntäminen ( miksi hitossa sitä kellojen siirtämistä pitää aina kytätä,vapaa-päivä vielä,ettei mitää tarvetta tietää paljonko kello on???)otti vielä voimille. Ja kyllä tekee hyvää joskus vain lojua punkan pohjalla. Tyytyväisenä hurttakin siinä vieressä loikoili, mitä nyt välillä otti omia hepuleitaan. Tuo Nino on aika äänekäs sänkykumppani, etenkin  vähän kun sitä puhaltelee, lirkuttelee tai  tassuja raplaa se A. ärisee, murisee ja irvistelee B. kiehnää, kääntyy mitä ihmeellisemmissä asennoissa180 astetta, kiljahtelee ja vinkuu. Juu, on meillä touhut. =0)
Iltapäivällä oli tiedossa rauniotreenit, mutta ehdittiin lorvailusta huolimatta kiertää ihan reilu lenkkikin. Ilmakin oli tänään verrattuna eiliseen tosi mahtava, pieni pakkanen ja aurinkokin näyttäytyi. Sain  taas otettua Ninosta muutaman uuden kuvankin, löytyvät tuolta etusivulta. Yhden kuvan oton jälkeen, hurtta teki taas omia ratkaisuja ja paahtoi viereiselle autotielle, luuli kai, että siitä mennään yli ja pellolle, mutta unohtii vaan taas varmistaa asian multa..On pikkasen tuo oma päätöksenteko herkässä, helkkari soikoon. Kun oli lait taas luettu ja niin edespäin päästiin jatkamaan matkaa ja pääsi Nino töpeksinnästä huolimatta vielä loppulenkistä kepin perässäkin kirmailemaan.
Raunio-treenit meni tänään taas tosi kivasti, kerrankin Nino jopa lähti sinnepäin minne lähetin. Alkupään piilot jäi kyllä vielä siinä välissä tarkastamatta,mutta ehtiihän ne.. Ihan tarkasti kävi kuitenkin ensimmäisen maalimiehen löytymisen jälkeen piiloja läpi ja ilmaisukin oli kunnossa,ei mitää ihmeempiä miettimisiä haukun aloittamisen suhteen eikä arkailuja maalimiesten kanssa. Hienoa!