Tänään tosiaan oltiin puskajusseja, aamusella lähdettiin Niinan ja koirien kanssa metsään, no mihinkään ei vielä näillä keleillä oikein pääse ja se ainut paikka minne pääsisi, v..tuslaatikko on sen verran täysi,että jätettiin väliin, siellä olisi kuitenkin taas tuurilla juossut joku perässä motkottamassa koirien vapaana pidosta. Eli lenkkeilimme soramontuilla/soramonttujen viereisessä pusikkopöheikössä. Kiva!
Pitänee ottaa lumien lähdettyä maakuntakierros ja lähteä etsimään uusia metsäreittejä. Eipä noista metsälenkeistä kuitenkaan ole halua luopua, on ne kuitenkin liikunnallisesti ja pääkopalle tärkeitä,meille molemmille.
Nyt on talvi-ihmisen pakko myöntää, metsälenkkisapetuksen kadottua,että tänään on ihana ilma! Aurinko paistaa ja lämpötila on reilusti plussan puolella. Ninokin on kai huomannut että lumet sulaa ja aarteita on paras alkaa piilottamaan,etteivät ne kevään mittaan katoa kottikärryjen mukana johonkin..

Blondi hautaa ne vaan lumeen..

Tänään tuli myös todettua,että käteviä nuo itkuhälyttimet..Nino oli vaunulenkin jälkeen takapihalla puhdistautumassa ja Miro nukkui myös takapihalla. Jossain vaiheessa kuulostelin,että Nino haukkuu vahtihaukkua,mutta muuta kun en alkuun kuullut, niin meinasin,että paimentaa vaan talitinttejä pois pihalta. Mutta itkuhälyttimen kautta alkoikin kuulua ihmisääntä..ja vajaa 3 kuukautinen ei vielä sellaisia ääniä päästele ja eipä muuta,kuin kiireesti ovenrakoon kurkkaamaan ja TAAS kerran oli aidan vieruksessa poikia lällättämässä Ninolle. Enpä tiedä mitä sitä keksisi vai jättäisikö tästä lähtien portin auki,että pysyisivät poissa??? Pelkkä äänihuulien tehokas käyttö ei tunnu tehoavan..