Jos vaikka mitä

Kaiken jos muistaiskin.. Hitsin harvoin tulee tänne tänne tarinoitua,että joutuu nyt taas ihan funtsailemaan mitä kaikkea onkaan puuhailtu ja tapahtunut. Nino ainakin on ihan kunnossa, ei sillä mitään kipuilua ole ollut. Tosin edelleen ärhentelee,jos joku toinen koira komentaa tai kohtelee Elmoa hänen mielestään kovakouraisesta..Ehkä se mökilläkin esiintynyt "ärhentely" oli tätä ja elo pienissä tiloissa oli vähän stressaavaa. Elmo on siis kai nyt hyväksytty, tai ainakaan sitä ei saa kohdella kaltoin muut kuin herra itse. =) Tosin Elmo ja Nino on aika kamut, mitään leikkejähän Nino ei Elmon kanssa suostu leikkimään ja on hyvinkin tuskastunut,kun Elmo hilluu naamalle..mutta sitten ne makoilevat yhdessä ahtaassa saunan lauteiden alla,mikä näillä helteillä on ollut ehkä se meidän huushollin viilein paikka. Että aika hyvin menee.

Pientä kremppaa on kyllä ollut, osasyynä kai helteet ja joku koirien vatsapöpö, kulmilla kun oli monella muullakin. Ensin oli Nino ripulissa,sitten Elmo. Haisevia yllätyksiä oli vastassa yhtenä päivänä töiden jälkeen ja yhtenä aamuna,kun piti ehtiä töihin kello 7. =/ Nino sai myös kumman silmätulehduksen, samaan aikaan ripulin kanssa,ehdin jo pelästyä,että olisiko sinilevän aiheuttamaa molemmat,mutta kai se oli jotain muuta kuitenkin. Danalla kun ei tullut mitään,vaikka samassa rannassa puljasivat. Ei siellä tosin sinilevää näkynyt,mutta mistä niitä hippuja erottaa? Elmo ei samalla reissulla mereen päässytkään,mutta korjasi tilanteen,melkein hukkumalla samalla reissulla Katariinan puiston altaaseen. Pikku-kaveri vaan sattui humpsahtamaan sinne.. Elmolle sattuu paljon asioita, ihan siis vaan sattuu,huomaamattaan. <3 Mutta tosiaan sinne se tipahti ja painui kai pohjaan asti. Paljon painaa kyllä 20kg koiran pentua,kun sitä nostaa takaisin kuivalle maalle. Pentu itse ei onneksi ollut kamalan huolissaan tapahtuneesta <3

Jälkireenit ovat pyörineet helteestä huolimatta, kevennettyinä tosin. Tosin muutama viikko sitten Ninon jälki oli aikasta haastavassa pöheikössä ja tämän jälkeen vanha herra oksensikin kaaressa. Että siitä on vielä kevennetty Ninon jäljet max. 300m. Kokonaan ei seniori ole tauolla,koska rakastaa jäljestämistä.Elmo jäljestää tällä hetkellä reilua 100m, kuudella kepillä. Kepit se on hoksannut lähes itsestään, tökkää niitä kuonolla ja saa palkan. Jälkihommat tuntuu olevan Elmolle tosi mieleisiä,että sillä saralla jatketaan. Kerta viikoon on nyt tuntunut piisaavan,kun kerran on hoksannut niin hyvin jutun juonen.

Yhdet treenit jätettiin tässä väliin ja käytiin Repovedellä vaeltamassa Ketunlenkki. Vähän mietin onko liikaa Elmolle,mutta ei me joka päivä niin paljon liikuta. Ja samat juoksut ne melkein tulee pentukavereiden kanssa rallatessa,joten Elmo oli mukana. Oli mukava päivä,kuumaa tosin,mutta koirat kävivät usein järvessä pulahtamassa ja ruokapaikalla pidettiin parin tunnin tauko. Yhtään ei välähtänyt,kun lähdettiin,että mitenkä Nino selviää Ketunlenkin rappusista. Mökillä se ei kiivennyt enää keväällä yläkertaan ja nyt oli edessä kunnon portaat. Aika kintut tutisten herra ylös kapusi,mutta kapusi kuitenkin. Saas nähdä oliko viimeinen reissu Ninolla Repovedelle. Portaat on omillekin kintuille koettelemus. =) Elmo selvisi hineosti riippusillasta ja portaatkin kipusi putoamatta.

Elmo on käynyt nyt kahteen kertaan leikkimässä parin sakemanni-pennun, Iitan ja Metkun kanssa,sekä työkaverin Nemon. Niinan Nemo-rotikka on edelleen toipilas,ne riekkumiset on vielä toivottavasti joskus edessä. Ninolla on omat kuviot Sakun ja Rambon kanssa. Elmo saa jäädä vielä niiltä keikoilta kotiin. Mie välillä tunnen omantunnon tuskia,kun aika paljon tulee kuljettua Elmon kanssa. Pakkohan se on tosin junioria kuljettaa välillä yksinkin. Tosin sain neuvon,että vanhankin mukana on välillä hyvä kulkea, etenkin jos vanha käyttäytyy järkevästi. =) Nyt on sitten yritetty tasapainoilla. Kaikille jotain. Tosin tuntuu,että näillä +30 keleillä, Nino ei edes nauti liikkumisesta. Ja jostain syystä,se ei edes tykkää enää uidakkaan,vähän kahlailee vain vähän. Joten vanhus saa kyllä näillä keleillä huilata pakostikin.

Elmo elää luultavasti jotain ekaa mörkö- kauttaan, se on nyt oikeastaan mökkilomasta lähtien väistellyt lähes aina tutustumaan tulleita ihmisiä.Muitakin ihmetyksen aiheita maailamassa on. Elmo on yleensä käynyt moikkaamassa ihmiset häntä heilahtaen,vaikka kamalan pitkään ei vieraat ihmiset ole kiinnostaneet. Vähän siis puskista tuli tämä väistämienn. Mennään nyt enemmän koiran ehdoilla, liikutaan paljon,mutta yritetään tutustua tai jätetään tutustumatta ihmisiin. =) Ihannehan mun mielestä tuolla ihmisten ilmoilla olisi välinpitämätön koira, mutta joka kuitenkin sietää vieraan lähestymisen ja tarvittaessa koskettamisen.

Viime vikonloppuna oli taas kuumaakin kuumempi Tervis, hoffi-erkkari,jossa oltiin turisteina Elmon kanssa, poikien puljatessa Puuhamaassa ja Nino kulutti aikaa kotona lauteiden alla ja mummin seuralaisena. Ihana oli Terviksellä nähdä Ninon veljen omistaja Katri tyttärineen ja Elmon muutamaa siskoa ja isää. Hero- iskä (Steinroller Odd-Leif) muuten menestyi mainiosti,oli PU4 ja tuntui muutenkin mainiolta hoffilta.

Ja kulunut viikko on käyty Hamina Tattoossa ihmis-vilinässä kuljeksimassa,että sieltä sitä treeniä on tullut taas pikkukoiralle roppakaupalla. Tosin en tiedä voiko Elmosta enää käyttää nimitystä pikkukoira.. pieni mies painaa 24kg ja on n. 54cm korkea. =)

Kuvia kuluneilta viikolta

11.7. Elmo ja Nemo