Lauantaina vihdoin taas osui aikataulut Niinan kanssa yksiin ja käytiin reilun tunnin mittainen metsälenkki koirien kanssa ja samalla päiväkahvilla laavulla. Koirat painoivat taas menemään,että metsät rytisi ja aika kovaotteista oli meno. Ihme ja kumma,että siitä huolimatta painit ei ylly tappeluksi asti,jos menee överiksi,pojat ottavat vähän etäisyyttä ja hetken päästä painellaan taas.=) Sen verran tosiaan taas menoa oli,että Nino on kai sillä reissulla saanut jonkunlaisen osuman oikeaan poskeen,koska siinä pieni karvaton alue ja ihossakin olis sen näköinen jälki,että siihen on osunut joku. Luultavasti Sakun hammas painin tiimellyksessä tai sitten joku muu. Mutta eiköhän se siitä.
Löysipä Nino vanha jäniskoira samaisella reissulla,pikkasesta puskasta oikein kultakimpaleen siis jäisen jäniksenkäpälän tai joltain sen näköiseltä se vaikutti ja näytti maistuvankin hyvältä..Hmm.yök!
Eilen vuorossa oli hakupäivä ja ennen treenejä tehtiin pieni lämmittelylenkki metsässä Niinan ja Sakun kanssa. Meitä olikin tällä kertaa kiitettävästi treeneissä, 8 koiraa + kultsupentu Myy,jolle otettiin makkararinkiä. Selvittiin kuiten sellasella 3h ja risat treeneillä.
Nino vetäsi ensimmäisen ukon tyylillä, lähti minne käskettiin ja ilman mitään aikailuja meni valmiin ukon luo ja ilmaisi! Toinen ukko oli taas kiven päällä ja sitä pitikin vähän funtsailla,lähti jo jopa tulemaan takaisin päin,mutta lopulta istahti mättäälle 10metrin päähän kivestä ja aloitti haukun. Saipa maalimies koiran sitten houkuteltua lähemmäs ja mie kun lähdin piilolle,hyppäsi koira ukon viereen kivelle ja toimi ihan niin kuin piti. Sain siis taas tälläkin kertaa olla tyytyväinen treeneihin. Välillä nyt näinkin.
Tänään ollaan saatu vihdoin lunta maahan ja päästiin kokeilemaan sitä Miron pulkkaa. Hyvinhän se luisti ja Ninokaan ei innostunut hillumaan pulkan takia (Ninohan yleensä hilluu ruohonleikkurit, kottikärryt jne.)ja vetämään esim. Mirolta pipoa tai jotain muuta vastaavaa mitä odotin.=)