
Riiuu-puuhissa oleviin sorsiinkin törmättiin ja yllättäin Nino jätti syöksymättä kura-ojaan ja jahtaamaan niitä, on sillä siis joskus älliä päässä.

Tai älliä ja älliä..tuntia aiemmin se ehti jo melkein heittää koko talviturkin uimalla ojassa..

Ninon kanssa otettiin pellolla ja metsän reunassa muutama esine-etsintä, vähän takkuavasti meni tällä kertaa ja sain tehdä useamman lähetyksen,että Nino hiffasi mistä on kyse. Löysi se kyllä mun Marimekon kukkaron yhdellä pistolla, justiinsa ehdin manata,että minnehän se on pudonnut,kun koira kirmasi kukkaro suussa kohti. Jotain ihan oikeaa hyötyäkin tästä harrastuksesta.
Kirmailujen ja aivojumpan jälkeen huilattiin muutama tunti ja kotona sitten touhuttiin vielä tunti pihalla niiden pajunkissojen ja narsissien kanssa. Ja Miro työnteli kärryään, se on pikkumiehen mielestä ihan huippua,niin sisällä kuin ulkona. Nyt on onneksi vielä vähän sadellut lunta,ettei se ajelu ulkona ole ihan raparallia.
Iltalenkin meinasin lintsata hyvällä omalla tunnolla,mutta Niina ja Saku innostivat meidät vielä tunnin iltalenkille, pojat saivat riekkua kentällä hetken irti,mutta taisivat olla päivän touhuista jo vähän puhki molemmat,kun meno oli lähinnä pientä taklailua ja kamalaa ärjyntää, ihan kuin olis leijonalauma ollut liikenteessä.=)
Kommentit