Tänään oli sitten vuorossa se silmäluomen näppylän poisto. Ehdittiin eläinlääkärin luokse vähän liian hyvissä ajoin ja hetki siinä sitten kulmilla ulkoiltiin ja aina kun auto ja eläinlääkärin rakennus tuli esiin oli koiralla kiire ihan johonkin muuhun suuntaan.=) Itse lääkäriin päästiin aika sujuvasti,pariin kertaan Nino yritti ulos odotushuoneesta,mutta alistui lopulta kohtaloonsa. Vaa'assakin käytiin pitkästä,pitkästä aikaa ja se näytti painoa 36,8kg eli parisen kiloa on tullut lisää. Ihan hyvä juttu. Ninolle on nyt kyllä ruoka maistunutkin paremmin ja ollaan vissiin löydetty oikea ruokintarytmi. Aamupala syödään joskus klo.14-17 välillä ja iltaruoka sitten yleensä vasta aamuyön tunteita.
Mutta näpynpoistoon takaisin.. Se oli ihan simppeli homma. Ninon sai rauhoituspiikin ja kovin kauaa ei tarvinnut vartoa,kun taju oli jo pois. Siitä sitten koira pöydälle, silmätipat ja sakset käteen ja nips. Ei eläinlääkäri sen ihmeempiä osannut sanoa näpykästä mikä se on, todennäköisesti luomi tai vastaava. Takajalassa olevaa, alta herneen kokoista pattia lääkäri tunnusteli myös,mutta epäili sen olevan ihan vaaraton, seurataan sitä siis vaan. Herättely ottikin suurimman osan lääkäri-ajasta.. Nino sai herätyspiikin ja vartin päästä vähän lisää herätys-ainetta. Sen verran sitten koiraan tuli lopulta tolkkua,että sain sen autoon omin jaloin.
Aika rento-rätti ja jähmeä se on edelleen. Miron kanssa oltiin mummilassa paossa,että Nino saa rauhassa lepäillä ja äsken tultiin kotia. Jaksoi Nino haukkua vähän ja hetken olla tolpillaan. Mutta kaikki normaaleja murinoita halailun ja jutustelun vastaukseksi ei kuulunut. =) Vietetään siis tänään tosi rauhallista iltaa.

Onks pakko seisoo jos ei jaksa?