Hiljaiseloa ollaan vietetty ja sadetta pidelty. Märkää on ollu harva se päivä,milloin kaatosadetta ja milloin vähän vähäsempää,mutta märkää kuiten. Ilmat ei siis ole mieltä ylentäneet ja sen mukaan ollaan menty,laiskanlaisesti. Viime päivät on onneksi olleet vähän poutaisempia ja ollaan pikkasen käyty pellolla kurvailemassa frisbeen perässä ja eilen esineitäkin etsimässä.
Ninon luomen haava on pysynyt hyvin kiinni, eli se homma on nyt kai lopullisesti ok. Emännälle puolestaan iski flunssa uusiksi ja tänään oli jo pakko pyyhkästä lekuriin, henkeä ahdistaa ja yskittää niin julmetusti, Ventolinea ja yskänlääkettä irtosi lääkkeeksi. Myöhemmin kun flunssa helpottaa pitäs käydä verikokeissa ja alottaa Pef-seuranta,kartotaan vähän mahdollisia allergioita ja astmaa. Kiva,kiva..
Lauantaina käytiin Ninon kanssa tauon jälkeen jäljestämässä, Katja tallasi Ninolle ihan reilun mittaisen (tuntui ainakin 10 kilometriltä tässä lentsussa =)) haastavan jäljen, suurin osa matkaa pientä nousua ja varrelle sattui  metsää, kalliota,suota,hakkuuaukiota. Nino jäljesti taas alkuun aika vauhdilla,mutta ihan hyvin kuitenkin. Kolmos keppi oli hankala, parhaimmillaan Nino seisoi sen päällä eikä silti meinannu hoksata,mutta löytyihän se lopulta. Tosi tyytyväinen olin  ite treeniin ja haastavaan jälkeen. Huomenna taas menään jälkeilemään,varmaan alkaa olla viimeisiä kertoja tänä syksynä, työt tuppaa haitata harrastuksia ja josko se talvikin sieltä jo kohta tulisi. En tiedä onko se kovin fiksua tässä lentsussa lähteä treeneihin,mutta ainakin järkevämpää kun lähteä lenkille.Ja pakko se on jotain tuon koiran kanssa tehdä,kun isäntä on töissä ja taitaa treeneissä päästä ehkä helpommalla kun lenkkeillessä. Ja koirallekkin on enempi iloa kun saa pääkoppa tehdä töitä.=)