Juhannukseen kuuluu luonnonkukat, heinä maistuu ja voihan siellä vaan käyskennelläkin...

Lehmiä näkyy Suomen kesissä enää vähän,mutta saahan sinne päin kesäisen maalaismaiseman tuoksun muutenkin.. Likoamalla vaikka kura-ojassa.

Toisilla virtaa juhannusjuhlissa viini ja olut,meillä vesi..

Siinäpä ne, meidän päällimmäiset juhannuspuuhat.. Mieli olisi tehdä piskistä rukkaset paskaoja- uinnin jälkeen,mutta palkitsin sen kuitenkin sitten pienellä jäljellä, ekaa kertaa kokeilin piikkiä,kun se tiistain treenissä unohtui,mutta reippaasti se nyt ainakin paahtoi yli ja laajalla kaarella etsi jälkeä aika tovin,mutta löysi sitten sen sitten ihan oikein ja suoriuduttiin kunnialla loppuun asti.

Eipä siis normi-arjesta poikennut tämäkään juhannus. Tai no,arjesta sen verran poikettiin että,eilisellä iltalenkillä poikettiin muutamalla siiderilla Niinan ja Sakun luona, normaalisti kun tyydytään pelkkään lenkkeilyyn ilman siidereitä.

Pitkään aikaa kun ei ole oikein ollut blogissa kuvia,niin alla vielä muutama aattopäivältä, kun piipahdettiin soramontuilla lenkillä ja Miro pääsi etsimään hienoja kiviä, kivet kun on pienelle pojalle tärkeä juttu.

Ja pojat kun on poikia, niin hiekka turkissa on sitten Ninon juttu..