Blogi tuntuu tänään temppuilevan. Ristiäiskuulumiset ehdin jo kertaalleen tarinoida ja puff, tallennus vaiheessa se otti,läks ja katosi..mihin lie!
Tänään tosiaan vietettiin pikku-Taavetin, meidän oman Tiivi-Taavin ristiäisiä. Pikkumies sai kasteessa nimen Miro Emil Petteri.

Nino-parka oli aamusta lähtien pyörryksissä. Harvoinpa meillä herätään sunnuntai-aamuna klo.7 ja aletaan siivoamaan ja säntäilemään paniikissa sinne sun tänne. Siinä touhutessa mietin minäkin,montahan hoffia meillä mahtaa olla, meni minne vaan,aina oli 1 kappale koiria jaloissa pyörimässä. Vai liekö vaan siinä kiireessä ja jännityksessa tuntui siltä??? Nino elää hirmuisesti mun tunteiden ja mielialojen mukaan, niin tänääkin, koira kulki levottomana läähättäen ja välillä hirmuisesti sähläten. Onpahan tuo tullut aikaisemminkin huomattua,mm.bh-kokeessa.. Eli omat hermot pitäisi aina pitää kurissa ja pysyä itse rauhallisena.
Eli varsin fiksu idea tuupata koira pihalle, kun suurin osa vieraista oli tullut ja tervehditty. Mukava yllätys Ninolle oli, että Miron kummitätin lapset muistivat Ninoakin, luun muodossa. Nino siis osallistui kastetilaisuuteen takapihalta, papin mukaan koko ajan häntä intensiivisesti silmiin tuijottaen. =0)
Virallisen osuuden ja kahvittelun jälkeen sai Ninokin tulla takaisin tupaan ja voi sitä iloa ja riemua! Ihan kivasti Nino kuitenkin käyttäytyi, vaikka mulla omat epäilykset olivatkin. Kakkupöytä sai olla rauhassa ja kynttilät pysyivät pystyssä. Taitaa se siis jo olla aikuistumaan päin!
Vieraiden jälkeen sitten herkuteltiin vielä vähän voileipäkakulla..