Omia kuulumisia sitten, lentsu jatkuu ja Mirokin on nyt nuhanenä,eli kai se kuume silläkin sitten oli flunssan alkumeininkeja. Kuumaa keliä on piisannut pari päivää ja Nino on nykyään helteellä jo aika vastahakoinen tekemään mitään. Tuntuu,että vielä pari vuotta sitten se meni helteelläkin kuin duracell-pupu, mutta nykyään virtaa on paljon vähemmän eli taitaa siinä mielessä ikä jo painaa.=)Helteestä huolimatta käytiin torstaina hoffiporukalla treenaamassa raunioilla. Oli kyllä kiva olla parin viikon tauon jälkeen hetki muuallakin kuin töissä tai kotona. Yhtä tärkeitä on noi koiraharrastukset mulle kuin koirallekin.
Ninon raunio-treeni meni hyvin ja aika kivasti se kuunteli minne pitää mennä eikä vaan omatoimisesti juossut niitä ukkoja ettimässä. Eka ukko Ninolla oli sänkykasan päällä, se on yllättävän hankala paikka,vaikka maalimies on näkösällä ja itestä tuntuu,että se on tosi iisi piilo, mutta koirille se on vaikea. Maalimiehelle sängyt on mukava piilo,mikäs siinä makaillessa ja keskimmäisellä maatessa lueskella armeijan-poikien kirjotuksia joita löytyy ylä-pedin pohjasta. =) Eikä tartte kammota edes hämähäkkejä ja muita öttiäisiä.
Kuvat:Katja Tilli
Kaksi seuraavaa ukkoa löytyi roskiksista, hirmu hyvät piilot nekin,vaikkakaan ei helteellä järin hyvin ilmastoidut.=)
Nino oli vimpo koira,joten se sai sitten kuluttaa aikaa meidän kanssa,kun toki pitää haastella kaiken maailman jutut.Ja Nino yritti pölliä vähän kaikkien eväitä,mutta joutui tyytymään tyhjiin pakastepurkkeihin.
Ninohan tykkää älyttömästi liikkua kaiken maailman kivikoissa ja loikkia kiville tms. Ja nyt raunio-radallakin kokeiltiin taas ritilärappuja pitkin kiipeämistä kontin katolle,mutta ekalla yrittämällä meni koiralla pupu pöksyy,vaikka tuttua homaa olikin ja se onneton hyppäsi puolesta välistä rappuja alas ja vielä vähän rinteeseen. Onneksi on lonkat ja kyynäreet kuvattu,noiden loikkien jälkeen niistä tuskin on mitään jäljellä. =)Toisella yrittämällä katolle mentiin jo normaalisti,
mutta sittenkin alastulo oli vauhdikas.
Eilen ei ollut sitten ihan niin kamalan lämmin päivä,mutta silti ihan kiva keli. Töiden jälkeen käytiin Miron kanssa kesäkukkia hakemassa ja puistossa jäätelöllä. Sen jälkeen suunnattiinkin taas reiluksi tunniksi rannalla uittamaan Ninoa. Pitää nyt koittaa käyttää pienetkin uintikelit hyväksi,ennen kuin ihmiset valtaa kaikki rannan tapaisetkin. Täällä on aika huonosti kunnon uintipaikkoja koirille, siis sellaisia, jossa ei tartte koko ajan olla silmät selässä.
Kommentit