Joulutohinat alkoivat jo aaton aattona, kävin piipahtamassa äidilläni pukki-asioissa. Oman pikkupakettinsa sai myös äitini veteraani-hoffi Roni. Roni on reilusta 8 ja puolen vuoden iästä huolimatta vallaton kuin nuoret jätkät, joulupakettikin katosi parempiin suihin papereineen päivineen.. Harmi, kun nykyään tuntuu aina tuota aikaa olevan rajallinen määrä, mukavaa olisi Romppanan kanssakin ehtiä enemmän touhuta. Nykyään tuntuu, että ihan liian harvoin tulee Ronia käytyä morjestamassa.Silloin nuorempana Roni oli  melkein "oma koira" ja onpahan Ronin syytä, että meiltä löytyy nyt ihan iki-oma hoffi.

Jouluaatto oli omanlaista sutinaa, kyläreissuja ja liukastelua sekä autolla ja jalkaisin. "Mukava" jouluaaton ilma meinasi jo muutaman kerran latistaa multa tunnelmaa, tiet peilijäässä ja välillä vihmoi vettä.. Mukava ajella autolla sekä yrittää käyttää koiraa edes pikku lenkillä.Onneksi aamulla ehdittiin käydä pieni metsälenkki ja koira kulki hautausmaata lukuunottamatta koko päivän mukana,että ohjelmaa oli ilman lenkkeilyäkin.Vaikka kaiken syömisen, herkuttelun ja kyläilyn keskellä olisi ollut kiva välillä saada haukata raitista ilmaakin.  Illan tullen päästiin vihdoin rauhoittumaan kotiin, saunomaan ja jakamaan lahjat. Kilttejä oltiin oltu taas koko porukka lahjojen määrästä päätellen.
Aatto-ilta kuluikin glögiä juoden ja lahjoja ihmetellen sekä syöden, Nino herkutteli possunkorvalla, naudan keuhkolla ja sen sellaisella, ihmiset suklaalla ja kinkulla vuoron perään.

Joulupäivä alkoi pitkään loikoillen.

Päivällä käytiin Niinan ja Sakun kanssa vajaa pari tuntinen metsälenkki. Molemmilta hurtilta katosi kesken lenkkiä yllättäin korvat täysin ja syykin selvisi hyvinkin pian.. Lenkkiseuraksi ilmaantui juoksu-aikainen neitokainen ja pojat oli täysin pyörryksissä. Muutaman puhelin soiton jälkeen tuli taas todettua,että pieni on maailma, mun velipoika uuden tyttöystävänsä kanssa oli samaisessa metsässä ja heiltä oli koira hukassa..Neitokainen saatiin siis palautettua omistajalleen ja pikkuhiljaa poikienkin aivot taas pelasivat..
Loppu joulupäivästä onkin vierähtänyt ilman suurempia jännitysmomentteja tai jouluromansseja.. Edelleen kyläillen meidän molempien vanhempien luona, saunoen ja taas sitä sikaa ja suklaata syöden. Tavanomainen joulu siis!