Viikko onkin vierähtänyt viimeisestä tarinoinnista, ja vapaalla kun vielä olen niin, paljon on ehditty touhuta viikon mittaan. =)Keskiviikkona vietettiin taas iltaa metsässä omalla porukalla sienestämässä. Samalla tein Ninolla pienen jäljen ja se meni hmm.. kohtalaisesti. Torstaina sienestettiin taas useampi tunti,kavereina meillä oli Niina ja Saku. Pojat nauttivat täysin rinnoin,kun pitkän tauon jälkeen saivat juosta ja painia,että puskat tutisivat ja pikkupuut katkeilivat. Ainut harmi,sillä reissulla oli se,että Nino kävi kesken reissun aivastelemaan ja sitä on nyt jatkunut tähän päivään asti. Kotiin tultaessa se aikansa pärski,rullasi matot kuonolla ja kakoi. Mitään ylimääräistä en kyllä sen nenästä enkä suusta löytänyt. Mutta jotain häikkää siellä jossain on,koska useamman aivastuksen sarjoja on nyt tullut muutama lähes joka päivä, ja öiseen aikaan tiheämmin.Muuten koira voi normaalisti, ehkä nenä on normaalia märempi,mutta ei varsinaisesti vuoda, kuolaakin saattaa tulla enemmän,tai sitten mie vaan kuvittelen ja muutamia kertoja sen on kakonut/köhinyt,mutta varsinaisesti ehkä mikään muu ei ole vialla, kuin se aivastelu.Viikonloppuna pärskintä oli jo parempaa ja jäljelläkin käytiin lauantaina. Mitään vikaa nokassa ei jäljellä ollut ja jälkikin kulki hyvin,kun Katjan kanssa oltiin tiukkoina liinan perässä,eikä annettu koiran ryysiä miten sattuu eteenpäin. Tosi hyvä fiilis jäi,paitsi että mie uin hiessä,sen verran rankkaa hommaa on hoffipojan jarruttaminen..=) Eilen kyläiltiin mummolassa ja Miron nukkuessa käytiin katsastamassa parin tunnin lenkillä paikalliset sienet ja pieni määrä suppilovahveroita saatiin pussiin. Iltalenkillä otettiin vielä pienet seuraamiset ja liikkeestä istumiset, virtaa koirasta siis löytyy,että ei se nyt voi ihan kamalan kipiä olla. Viime yönä kuiten noita aivastussarjoja tuli sitten taas useampi. Samoin nyt päivällä se on aivastellut yksittäisiä pärskäsyjä ja tuhahdellut. Aamulla soittelin sitten jo lääkäriin,että mitäs nyt ja mikähän nyt olis vialla. Varmimmat vaihtoehdot on nyt sitten kai Ninolla on tai on ollut vierasesine nenässä tai kurkussa, jota alunperin itekin epäilin,koska siellä hirvikärpästen keskellä kanervikossa ja heinikossa pyörimisen jälkeen aivastelu alkoi. Nenäpunkkikin voi olla mahdollinen, vaikkakin siinä kai koira tavallisesti aivastaa ns. sisäänpäin. Sovittiin,että seuraan nyt vielä ainakin huomiseen,miten homma kehittyy. Kurkun tutkiminen kun vaatis taas rauhoituksen ja mä en siitä nyt ole kamalan innostunut.