Aika kivasti alkaa vihdoin arki muodostua vauvan ja koiran kanssa. Ilmat kun ovat lämmenneet,ollaan päästy päivittäin tekemään yhteislenkkejä ja Ninokin osaa kulkea ihan sujuvasti vaunujen kanssa. Ollaan vaunulenkeillä käyty viskomassa palloa kentällä ja kerran kokeiltu esineruutuakin. Esineruutu on nyt vaan vähän hakusessa,Nino etsii kyllä,mutta se esineiden tuominen tökkii, ne tuppaa jäämään puolimatkaan ja sitten kun sitä kehottaa niitä tuomaan jää se esineen viereen, eli kuvittelee kai olevansa jälkimetsällä. =0)
Joskos tässä kevään edetessä päästäisiin treenaamaan osaavimpien kanssa, niin eiköhän se siitä.
Päivittäin ollaan käyty myös Ninon kanssa kaksistaan lenkillä, saa Ninokin "omaa aikaa" mamin kanssa. En tiedä onko sillä merkitystä mihinkään, mutta toisaalta on kiva antaa Ninolle hetki jakamatonta huomioita, ehtihän se olla yli 3 vuotta number one.
Muutaman kerran on taas viikon varrella rassannut koira-ihmisen elämä, tai lähinnä muiden suhtautuminen, koiranpaskaviestit tekstaripalstalla on jo vanha juttu, eikä juuri koskaan ole jurppinut, mutta onpahan tähän vajaaseen viikkoon mahtunut jurputusta koiran vapaana pidosta metsässä (no joo, kiellettyähän sekin on..), yksi leikkeilijätätin melkein yli kävely (juu,täti ei väistänyt tuumaakaan..),koirat liekaan kyltti -kyltti maustettuna muilla mauttomilla "jutuilla". Taitaa se tosiaan jo olla kevät..