Nyt kun ilmat on vähän viilentyneet,ollaan päästy takaisin normaalinpiin kuvioihin. Vaikkakin muhun on iskenyt laiskamato ja remmilenkkeily ei oikein maita. Pitäs kyllä alkaa maittamaan, että sais itsekkin liikuntaa kaikkien grilli yms.kesäherkkujen vastapainoksi.
Maanantaina käytiin Niinan ja Sakun kanssa metsässä, nyt oli jo koirilla muutama kunnon kilpajuoksu-ja painimatsi. Illalla käytiin sitten soramontuilla koko perheen voimin ja samalla reissulla tein Ninolle muutaman janaharjoituksen. Eka menikin hyvin, mutta toinen tökki. Nino ei selvästikkään oikein ymmärtänyt mitä ollaan loppujen lopuksi tekemässä Etsi jälki-käskyn jälkeen. Aika monta kertaa saatiin tahkota hommaa, mutta tais olla neljännen yrityksen jälkeen, kun jälki löytyi ja päästiin kepille asti. Pitääpä noita janatreenejä tehdessä, yrittää tehdä yksi ylimääränen varajälki, jos joku sattuu menemään ketulleen.
Eilen sain vihdoin ostettua Miron leluille pienen korin,kun ne on tähän mennessä pyörineet lähinnä olohuoneen lattialla tai pöydän alla. Ninonkin kiinnostus heräsi leluja kohtaan, nyt kun ne oli ns. piilossa ja useamman kerran se hunkasi lelukoppaa. Ja pää kallistellen kuunteli äänteleviä leluja. =0) Lelujen kanssa tuskin tulee ihmeempiä ongelmia kuiten, Nino ei ole turhan tarkka tavaroista eikä se ole edes kamalan innokas leikkijä. Ulkona on muutamat jutut, milläs sitä leikittää, mutta Ninon oma lelukoppa, pullollaan pehmoleluja sun muuta on saanut jo pitkään olla aika rauhassa.
Leluista toisiin leikkimisiin.. Rauniotreenit oli sitten vuorossa eilen, sitä ennen oli taas vuorossa yhteislenkki Sakun kanssa ja siitä suoraan raunioille. Raunioilla Nino taas kerran toimi. Kulki rohkeasti ja ilmaisi ja kivaakin sillä oli ja mulla kanssa, hienoa nää onnistumiset!