Ollaan vähän ehditty harrastella ja touhuilla muutakin mukavaa. Maanantaina tehtiin taas pieni retki uudelle metsäpläntille,ajatuksena löytää jotain. Paikka oli kiva,mutta mitään mustikoita tai sieniä ei löytynyt. Mutta menipä se aika siinä ollessa ja kulkiessa ja eväitä syödessä. Nino perinteiseen tapaan testasi vesistöä, siinä kun oli pikkuinen järvi vai mikä lie lampi lähellä. Pitää ens kerta tutkailla järven ympäristöä, kun oli sen verran soista maastoa,josko sieltä löytyisi karpalon alkuja.

Samaisella reissulla otin Ninolle esineruutua kahdella esineellä ja kyllä se ne älys lopulta sieltä tuoda ja ihan yks kerrallaan. Pitkään kyllä etsi.
Pois ajeltiin toista kautta ja vihdoin löytyi marja-apajiakin, vadelmia tällä kertaa. Pieni kupillinen ja iso suullinen maltettiin poimia,harmi,että kello oli niin paljon jo,että ei viitsitty pidemmäksi aikaa jäädä.

Tänään oli vähän niinkuin tarkotus mennä samaiseen paikkaan uudelleen,mutta vettä on satanut ihan kiitettävästi koko päivän,joten se reissu jäi jonnekkin ehkä ens tai seuraavaan viikkoon.
Eilen oli vihdoin se oikee harrastuspäivä,Katja ja Vallu lähti meille kavereiksi ja käytiin tekemässä jälkeä ja esineruutua. Ninon esineruudussa esineet (inhottava sählypallo ja Miron sukka) olivat lähellä takakulmia ja vähän plörinäksi meni. Nino lähti ensinnäkin väärään kulmaan minne lähetin ja palloa toi sieltä puol väliin ja pudotti. Sitten alkoi kuumeinen etsintä, niitä meidän merkkejä sieltä puusta. Lopulta kun mie seisoin keskellä ruutua, toi Nino mulle sen sukan. Katja kävi sitten viemässä hanskan keskelle ruutua,siten että Nino näki ja mie sitä yllytin ja se tuli suht perille.
Kuvat:Katja Tilli                      Nino esineruutuilee




Vauhtia (ja rasittavuutta) tuntuu piisaavan lajissa kuin lajissa,etenkin jos muutava viikko ollaan lorvailtu. Ei tuu meijän Ninosta ikinä sohvahoffia.. Kyllä se vaan tarttee kunnon aivotyötä ainakin viikottain,koska muuten siitä tulee sählä ja rasittava. Etenkin jos jää vielä lenkitkin vähiin. Ja se kyllä yleensä kostautuu seuraavissa treeneissäkin..
Jälki meni älyttömällä kouhotuksella, suht jäljellä, mutta levotonta on työskentely. Kahden ekan kepin alla oli namipurkit ja ne meni ok. Kolmannen kepin juoksi suoraan yli. Se ainut kulma meni muutaman metrin yli mutta jälki löytyi taas. Kaksi viimistä keppiä löytyi ja malttoi niillä pysyäkin, vaikka mie olin jo aika päiviä irrottanut otteen liinasta,voimat ei vaan riitä.=) Toisaalta pitää olla tyytyväinen,että tollakin tyylillä yleensä löytyy ainakin lähes kaikki kepit,mutta ei siinä ainakaan hidas ohjaaja opi mitään.
Höyryjuna

Mulla alkaa huomisesta viimminen rutistus kesätöissä, 7 päivää töitä putkeen tiedossa,siitä sitten vapaata syyskuun alkuun,jolloin pitäs alottaa työt lyhennetyllä työ-ajalla uudessa yksikössä, se homma kestää ainakin joulukuun alkuun. Ja sitten taas tuumaillaan mitä tekis.